Kylät

Heikkilän kylä sijaitsee Luumäen kaakkoisosassa Miehikkälään suuntautuvan tien varrella. Alueeseen kuuluvat Huuhonkylä, Heikkilä, Karhunkylä, Suoknuuti, Liirinkylä, Pätärilä, Koskisaari, Autio, Näppi ja Hermunen. Alueen kylissä on noin 140 asukasta.

Elinvoimainen ja lapsirikas maalaiskylä on erinomainen asuinpaikka rauhaa rakastavalle. Elinkeinorakenne perustuu maatalouteen, jonka lisäksi kylässä on turvealan yrittäjiä, maansiirto- ja metsäkoneyrittäjiä, rakennusyritys, puualan yritys ja takseja. Vapaa-ajan asutusta alueella on varsin vähän.

Lähimmät kaupat ja palvelut sijaitsevat Taavetissa 15 kilometrin päässä. Koulupäivisin Taavettiin pääsee linja-autolla ja pari kertaa viikossa kutsutaksilla.

Kyläläisten kokoontumispaikkana toimii kylätalo Toimitupa, jota kyläläiset talkoilla lämmittävät ja pitävät yllä. Myös ulkopuoliset voivat vuokrata Toimitupaa ympäri vuoden. Kyläyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, kuten ulkoilupäivän, onkikisat ja pikkujoulut.

Kylän erikoisuutena on sunnuntaiaamuinen ”pyhäkoulu”, johon kylän miehet kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia. Kylällä toimii myös 4H-kerho, Hildan Martat ja metsästysseuroja. Toimituvalla voi pelata biljardia ja pingistä sekä kuntoilla yläkerran pienessä kuntosalissa. Hiihtoladut ovat hyvät ja suosittuihin harrastuksiin kuuluvat kalastus ja metsästys.

Heikkilän maisemapaikka Kalliokoski sijaitsee Urpalanjoen varrella.

Kangasvarren alue sijaitsee Salpausselän harjulla Kivijärven etelärannalla, 6-tien tuntumassa. Noin 1200 asukkaan kylän keskusta on Jurvalan taajama. Hyvät palvelut, nopeat liikenneyhteydet ja kaunis sijainti Kivijärven rantaharjuilla kasvattavat taajamaa edelleen.

Kylän palvelutaso on hyvä. Nykyaikaisen päiväkodin ja vasta remontoidun koulun lisäksi alueella on kirjasto, päivittäistavarakauppa, karamellitehtaanmyymälä, monitoimitalo Toukola vuokrattavine tiloineen sekä puolivakinainen paloasema. Alueella on myös parturikampaamoita, fysioterapiayritys, kylmäasema, lounaskahvila, hotelli ja metallinkeräykseen erikoistunut yritys. Lisäksi kylästä löytyy puun jatkojalostusta sekä rakennus- ja koneurakointia harjoittavia yrityksiä ja paperin, pahvin, lasin, muovin ja metallinkeräyspiste. Kylässä on myös matonpesupaikka.  Jurvalasta pääsee sujuvasti kuntakeskus Taavettiin (12 kilometriä) ja Lappeenrantaan (26 kilometriä).

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet

Kyläläiset viihtyvät luonnossa, erityisesti vesillä, veneillen, kalastaen tai uiden. 

Järvellä kulkeekin Kivijärven veneilyreitti. Jurvalassa on yleinen uimaranta, valaistu lenkkipolku ja latu, frisbeegolfrata, koirapuisto sekä jääkiekkokaukalo, tanssilava ja jalkapallokenttä. Asukkaiden käytössä on myös lautailumäki ja skeittiramppeja.

Koululla on hyvät teknisen työn tilat ja edullinen pieni kuntosali. Talvisin kyläyhdistys ylläpitää uimarannassa napakelkkaa ja jäällä luistelurataa. Jäällä kulkee myös kilometritolkulla latuja.

Yhteistä toimintaa järjestävät martat, nuorisoseura ja kyläyhdistys sekä metsästysseurat, 4H-yhdistys ja seurakunta. Nuorisoseura järjestää nuorille kerhotoimintaa, tanssikursseja ja työpajatoimintaa. Yhteisenä kokoontumistilana toimii Toukolan monitoimitalo, jossa toimii myös kirjasto. Lisäksi koulun salissa toimii erilaisia liikuntaryhmiä. MLL ja Luumäen seurakunta puolestaan pitävät perhekerhoa ja perhekahviloita Toukolassa.

Alueella asutaan lähinnä omakotitaloissa, mutta Jurvalassa on myös kunnan vuokra-asuntoja. Jurvalan kylätoiminta-alueeseen kuuluvat mm. Jalkosalmen asuinalue ja Laukuslahden ja Pihlajaniemen asuinalueet, joista löytyy vielä vapaita tontteja. Kivijärven rannoilla on erittäin paljon vapaa-ajan asutusta. Alueen hyvä sijainti ja luonnonkauneus ovat kiinnostaneet lomanviettäjiä jo 1800-luvulta lähtien. 1900-luvun vaihteessa Kivijärven huviloissa viihtyi mm. Pietarin hienostoa. 

Nähtävyydet

Tärkeimmät nähtävyydet ovat presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan koti Kotkaniemi (linkki) ja 1940-luvulla puolustuslinjaksi rakennettu Salpalinja (linkki).

Lars Sonckin suunnittelema Kotkaniemi on valmistunut 1898. Svinhufvud asui talossa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nykyisin Kotkaniemi on Svinhufvudin kotimuseo, jonka aito esineistö ja ajanmukainen sisustus antavat vierailijalle elävän kuvan tasavallan kolmannen presidentin kodista.

Salpalinjan kiviesteitä ja bunkkereita on Jurvalassa valtatie 6:n välittömässä läheisyydessä. Linjaa hyödynnetään esimerkiksi elämysmatkailussa.

Kylässä on myös pato, Luumäen asemalla sijaitseva Oikeustaistelun muistomerkki sekä Vapaussodan viimeisen taistelun muistomerkki.

Tutustu kylään ja kyläyhdistyksen toimintaan tarkemmin kyläyhdistyksen verkkosivuilta. Käy myös tykkäämässä kyläyhdistyksen Facebook-sivusta!

Kannuskoski on Luumäen läntisin kylä, joka sijaitsee Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien rajalla. Taavettiin on matkaa 25 kilometriä ja Kouvolaan 38 kilometriä.

Noin 250 asukkaan kylässä suuri osa työikäisistä asukkaista käy töissä lähitaajamissa tai on maatalousyrittäjiä. Kesäisin väkimäärä vähintään kaksinkertaistuu kesäasukkaiden saapuessa.

Kylällä toimivat baari, kampaamo, hieroja ja saha sekä useita maaseutumatkailuyrityksiä.

Kannuskoskella kohtaavat kaunis luonto ja ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö. Tunnusomaista kylälle ovat runsaat vesistöt. Kannuskosken elävä kylämaisema on sinällään nähtävyys. Sieltä on myös saatavissa matkailijan tarvitsemia kauppa- ja majoituspalveluja.

Kannuskosken nähtävyydet muistuttavat kylän menneistä ajoista. Yksi nähtävyyksistä on ohikulkeva Väliväylän vesistöreitti, jonka varteen kylä on rakentunut. Ennen Väliväylällä uitettiin tukkeja järvialueilta Kymijokeen. Nykyisin uitto on loppunut, mutta vesistö on erittäin suosittu melojien ja vapaa-ajan kalastajien keskuudessa.  Kalastusta harjoitetaan erityisesti Kyykosken viehekalastusalueella.

Tolpankankaan luontopolulta kylänraitille

Kannuskoskella on kaksi upeaa retkeilyreittiä. Tolpankankaan luontopolun varrella voi keittää kahvit laavulla metsälammen rannalla. Vanhaan, historialliseen kylämiljööseen tutustuu kylää kiertävällä kylänraitilla. Matkailija löytää kylästä useita yöpymispaikkoja aamiaismajoituksesta maatilamatkailuun ja mökkivuokraukseen.

Patikoinnin ja kalastuksen lisäksi kylässä voi lähteä ratsastusretkelle tai lohenongintaan. Hiihtolatu kulkee Seurojentalolta Karhulammen laavulle.

Kyläyhdistyksen ja Marttojen lisäksi kylällä toimivat metsästysseurat ja osakaskunnat sekä urheiluseura LUPOn alaosasto. Seurojentaloa voi vuokrata kokouksiin ja juhliin yms. tilaisuuksiin. Talon salia käyttävät myös jumppaajat ja pelaajat. LUPO:n tanssilavalla järjestetään tansseja satunnaisesti.

Lisää tietoa Kannuskosken kylästä ja kyläyhdistyksen toiminnasta löytyy nettisivulta  www.kannuskoski.fi ja Facebookista.

Sivujen kautta voi tulostaa esitteet luontopolkuun ja kyläraitille. Lisäksi sieltä löytyy paljon linkkejä alueen toimintoihin ja palveluihin.

Kirkonseutu on pieni maaseutumainen kylä Taavetin ja Jurvalan taajamien välissä. Kaunis, kumpuileva maalaismaisema rajoittuu pohjoisosissaan Kivijärveen. Kylätoiminta-alueeseen kuuluvat Hirvikallion, Haimilan, Anjalan ja Kirkonkylän kylät.

Kirkonseutu oli Luumäen kuntakeskus 1900-luvun alkuun, jolloin maallinen hallinto siirtyi 8 km:n päähän Taavettiin. Seurakunnan toiminta siirtyi Taavettiin puolestaan 1960-luvulla. 

Valtatie 6:n läheisyys on tuonut perinteiseen maatalouskylään runsaasti yritystoimintaa: leipomon, huoltoasemia, rakennus- ja maanrakennusurakoitsijoita, kukkapuutarhan ja lomakeskuksen.

Kyläläisten kokoontumispaikkana toimivat seurakuntatalo ja Haimilan Hirvikota. Yhteistoimintaa järjestävät kylätoimikunta, martat ja metsästysseurat. Suosittuja tapahtumia ovat mm. Kirkonmäellä pidetyt kylämarkkinat ja laskiaisrieha.

Kirkonseutulaiset viihtyvät luonnossa liikkuen. Lenkkeilyyn, hiihtoon ja luisteluun on hyvät mahdollisuudet, samoin metsästykseen ja kalastukseen.  Entisen koulun urheilukentälle on kunnostettu lähiliikuntapaikka ja Haimilan yleinen uimaranta löytyy seurakunnan leirikeskuksen Osviitan läheltä.

Kylän nähtävyys on komea 1840-luvulla rakennettu empire-tyylinen ristikirkko, jonka C. L. Engel on piirtänyt.  Kirkonmäellä sijaitsevat myös kellotapuli, hautausmaa, seurakuntatalo ja presidentti P.E Svinhufvudin hauta. Kylän alueella on myös Kankaan hautausmaa.

Munne-Inkilä

Munteenkylä (Munne) ja Inkilänkylä sijaitsevat Luoteis-Luumäellä.
Taavetista Munteelle on matkaa noin 20 kilometriä, ensin Savitaipaleen
ja sitten Sarkalahden suuntaan. Kun Munteen entisen kyläkaupan
kohdalta jatketaan samaa tietä kilometrin verran, saavutaan Inkilään.
Ennen Inkilää monet sattavat muistaa Munteen maamiesseurantalon, jossa
vuosien ajan järjestettiin suosittuja, suorastaan legendaarisia
tanssi-iltoja. Tansseihin tultiin kauempaakin pitäjältä ja
naapurikunnista.

Munne-Inkilä-alueella on noin 40 vakituista asukasta. Kesäaikana
asukasluku vähintäänkin tuplaantuu. Kauniit maalais- ja järvimaisemat
sekä vehreä luonto ovat vetäneet puoleensa niin loma-asukkaita kuin
paluumuuttajia. Iso osa kylien vakituisista asukkaista on eläkeläisiä,
mutta kyllä kyliltä yritystoimintaakin löytyy. Munteella on kaksi
auto- ja työkonekorjaamoa, joista toisessa on myös rengaskauppa ja
toisessa kierrätysmetallin keräyspiste. Lisäksi Inkilässä on
metsäkoneyrittäjä ja Munteella taksiyrittäjä. Muut palvelut löytyvät
Taavetista. Lappeenrantaan matkaa on noin 60 kilometriä ja Kouvolaan
50.

Munteella, Lennusjärvellä, on kaksi yleistä uimarantaa, Pitlahden ja
Kautniemen rannat sekä Inkilässä Inkilänlahden ranta. Vuorenpeikon
ulkoilureitti Inkilässä tarjoaa luonto- ja maisemaelämyksiä samoilusta
nauttiville. Lisäksi Inkilästä löytyy kaksi poikkeamispaikkaa
Väliväylän kanoottiretkeläisille.

Munteella Savitaipaleen ja Luumäen rajamaastossa sijaitsee Suomen
suurimpiin kuuluva Saravuoren luolasto. Sen pituudeksi on mitattu noin
150 metriä. Saravuoren päältä sitä vastoin löytyy yksi Luumäen
korkeimmista kohdista.

Historialliset Siliävuoren rinteiden kalliomaalaukset löytyvät
Inkilästä Virmojärveltä. Siliävuoren nimi on kansan suussa vuosien
saatossa muuntautunut, ja monet paikalliset kutsuvat sitä
Siljavuoreksi.

Pieteetillä ja kunnioituksesta avotraktoreita kohtaan Munteen ja
lähiseutujen traktoriharrastajat ovat perustaneet Lennuksen
avotraktoriklubin. Klubin perinteinen, jokakesäinen Lennusjärven
ympäriajo on jo käsite. Ympäriajoja on ajettu vuodesta 2006 lähtien.
Komean traktoriletkan voi tavata myös kylä- ja kuntatapahtumissa.
Lennuksen avotraktoriklubissa on noin 40 jäsentä.

Munteella ja Inkilässä toimivat aktiivisesti maamiesseura,
metsästysseura ja kyläyhdistys. Seurojen kokoontumispaikkoina ovat
maamiesseurantalo ja metsästysmaja. Viime vuosina kyläyhdistys on
järjestänyt tapahtumia ja kesäkahvilatoimintaa kauniisti
kunnostetussa, vanhassa navetassa Syvänkoskentien varrella.

Yksi kyläyhdistyksen tärkeistä hankkeista on ollut vieraskasvilajien
hävittäminen alueen teiden varsilta järjestämällä kesäisin
lupiinilauantaitalkoita.

Muntee-Inkilän kyläyhdistys tiedottaa tapahtumistaan kylien
maitolaitureiden ilmoitustauluilla sekä tilien seuraajille
Facebookissa ja Instagramissa .

Niemenkylä sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Luumäen keskustaajamasta Taavetista Virojoen suuntaan. Kylä on rauhallinen ja idyllinen lintukoto.

Kylän maisemallinen rikkaus on Niemenjärvi, jonka ympärillä pääasiallinen asutus sijaitsee. Kylän taloista yli puolet on vakituisessa ja loput vapaa-ajan asumiskäytössä. Niemenkylä tarjoaa upeat puitteet luonnonläheiselle elämäntyylille.

Lähimmät työpaikat ja palvelut sijaitsevat Taavetissa. Niemenkylästä käydään vakituisesti töissä Taavetin lisäksi lähikaupungeissa asti. Kylän peltoja viljellään edelleen, kuten on viljelty todistettavasti aina 600-luvulta asti.

Niemenkylässä toimivat kyläyhdistys ja metsästysseura. Kylän alueelle sijoittuu Keihäskankaan moottorirata, jota ylläpitää Luumäen Urheiluautoilijat.

Kylän nähtävyys on uhrikivi, joka kertoo Luumäen esihistoriallisesta kulttuurikehityksestä. Uhrikivi sijaitsee Niemenjärven itäpuolella kohoavalla peltoharjanteella. Kivi on pitkänomainen, noin 2*1 metrin kokoinen, maasta esiin työntyvä maakivi, jonka tasaisella yläpinnalla on kaksi työstettyä uhrikuoppaa ja yksi puolivalmis teelmä.

Itäisen Suomen uhrikivet ovat ainakin osittain peräisin keskiajalta tai uudelta ajalta. 1800-luvun lopulla uhrikivien kuoppiin vietiin uhrianteja haltioille, männiäisille ja piruille. Annit olivat yleensä vuodenkiertoon liittyviä ruokatarpeita. Uhrikivien yksi tarkoitus liittyy hedelmällisyyskulttiin, sillä uhraamisella pyrittiin vuoden tulon edistämiseen.

Uhrikivi on siinä mielessä harvinainen, että niitä ei ollut pitäjän alueella kovin montaa joka kertoo Niemenkylässä olleen väkeä ja elämää enemmin, kuin monessa muussa kylässä.

Niemenkyläläisten yhteinen kokoontumispaikka on entinen uimaranta, jota nykyään kutsutaan kylän rannaksi. Kylän rantaan on viime vuosina tehty talkoilla yhteiseen kokoontumiseen tarkoitettu patio, grillikatos, uimakoppi ja laituri. Kyläyhdistyksellä on käytössään myös yhteinen vene.

Kyläyhdistyksen yhtenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa Niemenjärven tilaa. Niemenjärvi on entiseltä nimeltään Naarajärvi. Naarajärven nimi tulee siitä, että järvestä on naarattu järvimalmia. Todennäköisesti ainakin järven itä- ja länsipuolella on sijannut alkeellisia masuuneja, joissa malmia on rikastettu raudaksi.

Niemenjärvi on aikoinaan ollut kaksikertaa isompi.  Järveä on laskettu useita kertoja, mutta ratkaisevin laskutapahtuma tapahtui 1800-luvun lopulla. Lasketun järven rannat ovat tiukkaa sinistä savea, jota aikoinaan kylässä toiminut tiilitehdas osasi hyödyntää. Nykyinen järvi on erinomainen lintujärvi.

Kylän maisema edustaa tavanomaista eteläkarjalaista maalaisseutua metsineen, vesistöineen ja peltoineen.

Niemenkylässä Luumäen vahvimmat miehet

Niemenkylässä ovat asuneet lajeissaan Luumäen, Suomen, Euroopan vahvimmat miehet. He ovat olleet parhaimmista myös koko maailman mittarilla. Aukusti Sihvola, yksi maailman parhaista painijoista viljeli maata Niemenkylässä ostettuaan Metsärannan tilan. Sihvolan paras saavutus oli Amsterdamin olympialaisissa 1928 saavutettu hopeamitali.

Aiemmin naturaalina kehonrakentajana kilpaillut ja menestynyt Sami Pätäri on loistanut voimailussa vaihdettuaan vahvamieslajeihin. Hän on 80 kg-sarjassa Suomen mestari 2012–2013 sekä Euroopan mestari 2013. Sami Pätäri on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Niemenkylässä. Hän on edelleen luumäkeläinen, vaikka työn puolesta asuu väliaikaisesti Oulussa. Voimailu-uraansa yhä jatkavan Samin viimeisimmät saavutukset ovat vuodelta 2014 napatut 90kg-sarjan SM-kulta ja MM-hopea.

Orkolan kylä sijaitsee kolmen järven välissä. Suurin niistä, Urpalonjärvi sijaitsee kylän pohjoispuolella, eteläsuunnalla on Herajärvi ja idässä Riihijärvi. Maisema on luonnonkaunis ja monimuotoinen. Alueella on järvien lisäksi lampia, joki, suota, mäkiä, peltoa ja metsää. Luonnon eläimistö on monimuotoinen ja harvinaisuuksiakin löytyy.

Kesällä kylän pieni vakituinen väkimäärä monikymmenkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden ansiosta.  Kylässä toimii läpi vuoden kodinkonekorjaamo ja erityisesti kesäisin perunakauppa. Muut palvelut löytyvät noin kymmenen kilometrin päästä.

Lähiteistä vastaa pääosaltaan Orkolan yksityistiehoitokunta, kala-apajista puolestaan Lensulan osakaskunta. Metsästystä kylässä harjoitetaan Suo-Anttilan Metsästysseuran kautta.

Historiallisesti tärkein nähtävyys on Salpalinja (linkki). Juoksuhaudat halkovat vieläkin Orkolan metsiä ja niistä löytyy tankkiestekiviä ja seitsemän konekivääribunkkeria sekä Salpa-aseman ainoat kaksi lamellikorsua, jotka toimivat nykyisin yksityisinä perunakellareina.

Orkolan kyläyhdistys on kohentanut kylän raittia ja ilmettä jo monin tavoin. Vanha maitolaituri palvelee kyläkirjastona ja hiekkakuopalla on pieni pelikenttä.

Orkolan kylän vakinaisen väen vähetessä kylää elävöitettiin viitisentoista vuotta sitten elojuhlilla. Perinne jatkuu yhä joka kesä ja kokoaa nykyisin osallistujia miltei joka savusta. Ruokailu, erilaiset esitykset, karaoke ja tanssit kuuluvat elojuhlien ainaisohjelmaan.

Saaren (Järventauksen) kylä sijaitsee Luumäen pohjoisosassa Lemin rajalla, Kivijärven kannaksella. Kylästä on valtatie 6:lle matkaa noin 10 kilometriä.  Lähimmät palvelut sijaitsevat 10 kilometrin päässä Jurvalassa. Taavettiin ja Lemin kirkolle on matkaa 20 km. 

Kesäisin kylän asukasluku kymmenkertaistuu, sillä alueella on noin 200 vapaa-ajan asuntoa. Kyläläiset harjoittavat maataloutta ja mökkivuokrausta, kylässä on myös saha- ja kaivuriyrittäjä sekä kirvesmiehiä. Osa asukkaista käy työssä kylän ulkopuolella.

Kylän asukkaat ovat aina olleet omavaraisia ja monitaitoisia: erityisosaamista oli joka talossa. Kyläläiset ovat vannoneet yhteistyön ja talkoohengen nimeen ja auttaneet toisiaan sekä kehittäneet kylää yhdessä. Yhteistyössä kerätyillä varoilla kylästä saatiin tieyhteys Lemille, kun Hernetsalmen silta yhdisti saaren ja mantereen. Talkoovoimin on myös uusittu talojen pärekattoja ja vietetty saparokestejä, joilla kerittiin lampaita.

Kylän luonnonmaisemat ovat komeat. Satasaarinen Kivijärvi ympäröi kylää. Hartun ja Hernetsalmen sillat ovat näkemisen arvoisia, samoin Pekansaaren idyllinen rantamaisema. Ilmuksenvuorella voi maisemien ohella tutustua kalliomaalaukseen. Kalliomaalauksia voi käydä ihastelemassa myös Haukka- ja Linnasaarilla sekä Venäinniemessä ja Muuraisvuorella.

Saaren kylällä on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa veneilyä, hiihtoa ja kalastusta. Laajasti tunnettu pyöräilyreitti kulkee alueen läpi. Marjastus, sienestys ja patikointi puhtaassa luonnossa ovat suosittua. Parin kilometrin päässä Lemin Kotalahdessa voi käydä voimistelemassa, avantosaunassa ja harrastaa hiihto- ja ampumisurheilua.

Suoanttilan kylä sijaitsee Luumäen kaakkoisosassa. Lähimmät palvelut, koulut ja kaupat sijaitsevat Jurvalassa (10 kilometriä) ja Taavetissa (15 kilometriä). Lappeenrantaan matkaa on 40 kilometriä.

Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat Vaskivuoren kalliomaalaukset ja Mustaniemen asuinpaikka kivikaudelta. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi.

Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Nykyisin luola on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa pidetään muun muassa konsertteja, maakirkkoa ja muita tapahtumia.

Suoanttilassa on hyvät kalastus- ja metsästysmahdollisuudet. Kalastusalueella on neljä isompaa järveä sekä lukuisia lampia. Muun muassa Ylä‐Hirvas on pieni järvi Urpalanjoen päävesistössä. Järvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja on lintuharrastajien suosiossa. Rannalla on harrastajien rakentama lintutorni, josta avautuvat upeat näkyvät Ylä‐Hirvaalle.

Suoanttilassa on virkeää yritys- ja yhdistystoimintaa. Harjoitettua yritys- ja virkistystoimintaa ovat muun muassa koirahoitola, ratsastus, elämysmatkailu, kalastus ja metsästys.

Suoanttilan Kyläyhdistys ry toimii Suoanttilan kylällä ja sen toiminnan tarkoituksena on vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden etujen ajaminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen sekä kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistäminen seudulla. Kyläyhdistys omistaa myös Seurapirtti-kiinteistön. Seurapirtille on rakennettu sisä-WC:t ja keittiöön on saatu tuleva juokseva vesi vuonna 2012.

Kyläyhdistys järjestää ympärivuoden erilaisia tapahtumia kylällä, näistä esimerkkinä kesäisin pidettävä kesäjuhla sekä talvisin pidettävä laskiaisrieha. Seurapirtti ja sen pihapiiri on myös aktiivisessa käytössä ympärivuoden. Seurapirtillä on jumppaa, 4H kerhotoimintaa lapsille ja nuorille sekä paikallisten metsästysseurojen jäsenet käyvät siellä harjoittelemassa ilmakivääriammuntaa. Seurapirttiä vuokrataan yksityishenkilöiden ja yhdistysten erilaisiin juhliin ja kokouksiin sekä muun muassa maasotakoulun tarpeisiin. 

Suoanttilan kyläyhdistyksen verkkosivuilta sekä Facebookista löytyy lisää tietoa kylästä ja yhdistyksestä.

Viuhkola on noin 100 asukkaan aktiivinen kylä Luumäen luoteisosassa. 30 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Taavetista sijaitseva kylä on varsin omatoiminen. Kyläläiset osallistuvat aktiivisesti metsästysseurojen ja kyläyhdistyksen toimintaan. Vuosittain kylällä järjestetään mm. kesä- ja joulujuhlat. Viuhkolan kylän erikoisuutena voidaan pitää kerran vuodessa järjestettävää elokuvapäivää.

Kyläalueeseen kuuluvat Viuhkolan lisäksi Joentaus, Hermunen ja Sarkalahti. Suurin osa asukkaista on maatalousyrittäjiä ja eläkeläisiä. Puolen kymmeneltä yrittäjältä luonnistuvat mm. teiden kunnossapito, lumenauraus, kaivinkoneurakointi, sirkkelisahaus, polttopuiden teko ja puutavaran myynti.

Kyläläisten kokoontumispaikkana toimii entinen kyläkoulu ja sen pihapiirissä sijaitseva monitoimitila.

Tutustumisen arvoinen paikka Viuhkolassa ovat Ristmännyt Sarkalahden tieltä Viuhkolaan käännyttäessä. Männyt kertovat entisaikojen hautajaisperinteistä ja tavasta viiltää kuolleiden muistoksi risti männyn runkoon. Nykyisin männyt ovat rauhoitettuja.