Vapaussodan viimeisen taistelun muistomerkki

Paikka maastokartalla/The place on a terrain map

Google maps ajo-ohjeet/Google maps driving directions

In English below.

Suomen sisällissota eli vapaussota käytiin 27.1.–15.5.1918 heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Venäjällä tapahtuneet poliittiset muutokset, tsaarinvallan kaatuminen ja maailmansota mahdollistivat Suomen itsenäistymisen edellisen vuoden lopulla. Epävakaa tilanne aiheutti kuitenkin poliittisen ja sotilaallisen kriisin, joka johti sotaan tammikuussa 1918. Punaisten joukot hallitsivat Etelä-Suomea, valkoisten pohjoisempaa Suomea. Sodan ratkaisutaistelut käytiin maalis-huhtikuussa 1918. Tällöin valkoisten joukot valtasivat Etelä-Suomen isot kaupungit yhdessä saksalaisten kanssa. Sota vaati yli 37 000 ihmishenkeä, joista vain osa kuoli rintamalla, osa kuoli muissa väkivaltaisuuksissa ja osa vankileireillä.

Vapaussodan muistomerkki.Luumäellä kerrotaan käydyn vapaussodan ensimmäisiin ja viimeisiin kuuluneet taistelut. Ensimmäinen kahakka käytiin ennen sisällissodan varsinaista käynnistymistä jo tammikuun 21. päivänä. Luumäen valkoiset olivat muutamaa päivää aiemmin kaapanneet punaisten asekuljetuksen ja saaneet saaliiksi noin 70 kivääriä ja 10 000 patruuna. Lappeenrannasta lähti yli kahdensadan miehen punakaarti junalla Taavettiin hankkimaan aseita takaisin. Syntyneissä kahakoissa kuoli yksi henkilö molemmin puolin laukausten vaihdossa. Tilanne päättyi punaisten vetäytymiseen, kun huhu tuhansien valkoisten lähestymisestä kantautui punaisten korviin. Valkoisten kaatunut oli jääkäri Lauri Pelkonen ja hänelle on pystytetty muistomerkki Marttilantien varteen tapahtumapaikalle.

Helmikuun puoleen väliin mennessä oli koko pitäjä punaisten vallassa. Heidän päätehtävä oli junaradan liikenteen turvaaminen ja alue pysyi tärkeänä rintamantakaisena huoltoalueena. Satunnaisia kahakoita syntyi, kun rintamalle valkoisten puolelle menijät kulkivat Luumäen läpi tai rautatiekuljetuksia yritettiin sabotoida. Vasta huhtikuussa tilanne muuttui, kun valkoisten hyökkäys kohti Viipuria alkoi.

Vapaussodan viimeisiin kuulunut taiVapaussodan muistomerkki.stelu käytiin valkoisten ja punaisten välillä Kiurulan kankaalla 1. toukokuuta 1918. Viipurin valtauksen alkaessa olivat punaisten rintamat jo osin hajallaan ja he lähtivät Etelä-Karjalan länsiosassa perääntymään kohti Kymenlaaksoa. Pulsan aseman menetys sai punaiset luopumaan Luumäen asemasta ja siirtymään länteen kirkon seutuville. Taistelut jäivät hetkeksi paikalleen. Valkoisten tykit ampuivat Kangasvarren nuoriseuran talolta ja punaiset kirkonmäen suunnalta kahden päivän ajan, kunnes punaisten tykkiasemien sijainti paljastui ja tilanne ratkesi punaisten peräytymiseen. Kahakointi jatkui vielä Taavetin suunnalle seuraavana päivänä.

Viimeisen taistelun paikalle pystytti Luumäen suojeluskunta muistomerkin 1930-luvulla. Muistomerkki on aivan Itsenäisyydentien varrella Kiurulan kankaalla. Vapaussodan valkoisten hautamuistomerkki sijaitsee Luumäen kirkonmäellä. Vakaumuksensa vuoksi kuolleiden punaisten hautamuistomerkki on Taavetin hautausmaalla.


Monument to the last battle of the Finnish civil war

The Finnish civil war, or war of independence, was fought from January 27 to May 15, 1918, immediately after Finland's independence. The political changes that took place in Russia, the collapse of tsarist rule and World War I enabled Finland to become independent at the end of the previous year. However, the unstable situation caused a political and military crisis that led to the war in January 1918. The forces of the reds ruled southern Finland, the more northern Finland was ruled by the whites. The fighting that led to the settlement of the war was fought in March and April 1918. At that time, white troops occupied the big cities of southern Finland together with the Germans. More than 37,000 people died in the war, only some of them died on the front, some in other violence and some in prison camps. 

It has been told that the first and last battles of the war took place in Luumäki. The first battle was fought before the actual start of the civil war on January 21st. A few days earlier, the white troops of Luumäki had hijacked the transport of the red troops and captured about 70 rifles and 10,000 rounds. The red guard of more than two hundred men left Lappeenranta by train to Taavetti to get those weapons back. One person died in the resulting battle. The situation ended with the retreat of the reds as rumors of thousands of the whites approaching the reds. Lauri Pelkonen, a Jaeger who fought in the whites, died in that battle, and a monument has been erected to him at the scene of his death. 

By mid-February, the entire parish was in power with the reds. Their main task was to secure the traffic on the railway and the area remained an important behind-the-scenes maintenance area. Occasional riots arose when people going to the front of the whites passed through Luumäki or attempted to sabotage railway transports. It was not until April that the situation changed when the whites attack on Vyborg began.  

One of the last battles of the War of Independence was fought between whites and reds in Kiurula on May 1, 1918. At the beginning of the occupation of Vyborg, the fronts of the reds were already partly scattered, and they retreated towards the Kymenlaakso in the western part of South Karelia. The loss of Pulsa's station caused the reds to relinquish their position in Luumäki and move west to the church areas. Whites’ cannons fired from the house of the Kangasvarsi youth club and red ones from the direction of the church hill for two days until the location of the red artillery stations was revealed and the situation was resolved for the red to retreat. The fighting continued in the Taavetti area the next day. 

The Luumäki conservatory erected a monument on the site of the last battle in the 1930s. The monument is right along the Itsenäisyydentie road in Kiurula. The whites’ tomb of the civil war is located on Luumäki church hill. The tomb of the reds who died because of their beliefs is in Taavetti’s cemetery.