Taavetin linnoitus

Taavetin linnoitus on yksi Luumäen tunnetuimmista matkailukohteista ja tunnusmerkeistä. Aiemmin sotilas- ja asumistarkoitukseen rakennettu linnoitus palvelee nykyään matkailijoita ja tapahtumakävijöitä.


Linnoituksen lehterit ja esiintymislava katsomoineen tarjoavat mahtavan paikan tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen.  Linnoituksen muurien sisällä järjestetään muun muassa Vallijamit ja Marttilan kylän markkinat. Linnoituksen sisällä kiertää myös pururata, joka mahdollistaa lenkkeilyn upean historiallisen ympäristön keskellä.

Vuosina 1741–43 käydyn hattujen sodan jälkeen Ruotsin kaakkoisraja siirtyi Kymijokeen. Venäjä oli sodan päättäneeseen Turun rauhaan mennessä saanut haltuunsa Suomenlahden alueen keskeisimmät merilinnoitukset Haminan, Viipurin, Tallinnan ja Narvan. Sisämaan linnoituksista Venäjän haltuun olivat siirtyneet Lappeenranta, Käkisalmi ja Savonlinna. Luoteisrajaansa venäjä ryhtyi vahvistamaan täydentämällä puolitekoisia Lappeenrannan ja Haminan varustuksia. Uusista linnoituksista merkittävin oli Taavetti.

Linnoituksen ensimmäisen rakennusvaiheen (1773–81) aikana paikalle kohosi ranskalaismallinen bastionilinnoitus, kooltaan 800 x 650 m. Kustaa III:n sodan jälkeen Venäjällä katsottiin aiheelliseksi vahvistaa luoteisrajan puolustusta. Kaakkoiseen Suomeen rakennettiin kenraali Aleksander Suvorovin johdolla syvyysporrasteinen linnoitusjärjestelmä Pietarin turvaksi. Tähän liittyi Taavetin linnoituksen toinen rakennusvaihe, jonka aikana bastionirintamaan lisättiin neljä raveliinia, vallihaudat kivettiin ja pohjoissivustalle rakennettiin sarvilinna, sitadelli. Taavetin linnoitus muodosti nyt kaupungin, jonka asukasluku kohosi yli kahden tuhannen.

Linnoituksen toiminta-aika jäi lyhyeksi. Sen kunnostus ja ylläpito lopetettiin vuonna 1803. Rakennukset myytiin huutokaupalla vuonna 1829. Kirkko jäi vielä joksikin aikaa paikalleen ja osa sen kivijalkaa on edelleen nähtävissä Luumäen kunnantalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Sotilaita nähtiin vielä kerran linnoituksessa 1800-luvun lopulla. Tuolloin järjesti Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan reservipiiriin kuulunut komppania siellä harjoituksia kesäaikaan.

Museovirasto on kunnostanut linnoitusta, joka on nykyisin merkittävä nähtävyys ja kesätapahtumien järjestämispaikka. Sijainti kuntakeskuksessa Taavetissa mahdollistaa myös vierailijoiden tarvitsemien palvelujen saannin. Valtatie 6:lta on kätevää poiketa tutustumaan linnoitukseen. Ylimääräistä matkaa tästä ei käytännössä koidu, koska linnoitus ja kuntakeskus ovat aivan valtatien vieressä.

Taavetin linnoitusta on mahdollista kiertää opasteita seuraamalla. Opasteissa kerrotaan linnoituksen vaiheista ja sen eri osista. Kesäisin kunta järjestää myös opastettuja kierroksia linnoituksessa.

Säilyneitä kohteita

Venäjällä nähtiin 1800-luvun lopulla asevelvollisuus tehokkaaksi keinoksi ylläpitää armeijaa. Vuonna 1878 saattoi keisari Aleksanteri II asevelvollisuuden voimaan koko valtakunnassa. Suomeen perustettiin autonomina turvin oma armeija, jonka kooksi määriteltiin 5600 miestä. Aluksi Helsinkiin perustettiin 200 miehen Opetuskomppania, jonka tuli harjoittaa alipäällystöä joukkoja varten. Vuonna 1881 tämä lakkautettiin ja aliupseerit jaettiin uusiin tarkka-ampujapataljooniin. Nämä perustettiin läänien pääkaupunkeihin samana vuonna.

Taavetin linnoituksen alueelle sijoitettiin 1880-luvulla Mikkelin tarkka-ampujapataljoonan reservipiiriin kuuluva 24. reservikomppania. Tämä toi uutta toimintaa ja uudisrakentamista linnoituksen alueelle.

Nykypäivään säilyneet upseerirakennus ja arestirakennus ovat tältä ajalta, samoin punaisen tuvan lähistöllä oleva kellari. Tyyppipiirustukset rakennuksiin laati arkkitehti Magnus Scherfbeck Yleisten rakennusten ylihallituksesta. Molemmat rakennukset ovat vuosien varrella muuttaneet muotoaan. Arestirakennuksen ikkunat on uusittu, samoin kattomateriaali ja ulkoseinät on vuorattu. Rungon keskelle on muurattu savuhormi kaakeliuuneineen. Punaista tupaa on käytetty vuosien varrella monenlaiseen tarkoitukseen aina asuntokäytöstä varastotiloihin asti.

Upseerirakennuksessa toimii nykyisin Linnoitus- ja kotiseutumuseo (linkki). Alkuperäisestä rakennuksesta on jäljellä hirsirunko, ullakko ja toinen päätyikkuna. Huoneiden sisäkatot on laskettu, itäpäähän rakennettu lisähuoneita kahteen kerrokseen ja lisäksi rakennettu kellari autotalleineen ja saunoineen. Kellari on nykyisin lähinnä varastotiloina. Ikkunat on uusittu, samoin kattomateriaali ja ulkoseinät vuorattu. Ulkoasusta ei enää voi päätellä rakennuksen ikää.

Muut reservikomppanian rakennukset, kuten aliupseerirakennus, kasarmi ja upseerirakennuksen talousrakennukset eivät ole säilyneet.

Taavetin linnoituksen kirkko

Taavetin linnoituksen kreikkalaiskatolinen tiilikirkko pystytettiin linnoituksen toisen rakennusvaiheen aikana. Tällöin purettiin aiempi puukirkko. Kirkko oli yli kahdenkymmenen metrin pituinen pitkänomainen rakennus, jonka sisäänkäynti oli länsipäädyssä. kirkko on merkitty vielä 1830-luvulla laadittuun isojakokarttaan, mutta seuraavalla vuosi- kymmenellä se oli jo purettu. Sen paikalle oli tuolloin laitettu risti, jonka päällä oli katos.

Kappale kirkon itäpäädyn kivijalkaa on säilynyt nykypäivään ja nähtävissä Luumäen kunnantalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Osa kirkon irtaimistosta on tallella mm. eräissä ortodoksissa seurakunnissa.