Salpalinja

Salpa-asemaksi kutsutaan noin 1200 kilometrin mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi.


Salpalinja on yksi merkittävimmistä toisen maailmansodan aikaisista linnoitusketjuista. Sitä alettiin rakentaa talvisodan jälkeen uuden rajan jäätyä suojattomaksi. Puolustusasema ulottuu Suomenlahdelta Sallan ja Savukosken alueelle. Suomenlahden ja Saimaan välinen osa on lujimmin varustettu. Alkuun Salpalinjaa kutsuttiin Luumäki-linjaksi.

Salpalinja oli aikanaan maamme suurin rakennustyömaa. Enimmillään rakentajia oli 35 000. Puolustusaseman rungon muodostavat teräsbetoniset ase- ja majoituskorsut, joita oli noin 700, sekä kiviesteet ja panssariestekaivannot. Asemaa täydennettiin puusta, kivestä ja maasta rakennetuilla kenttälinnoitteilla, tykkiasemilla ja luolilla. Luumäellä on myös tulvituspatojärjestelmä, jonka kautta olisi voitu laskea vettä Kivijärvestä etelämpänä sijaitseville tulvitusalueille haittaamaan vihollisen etenemistä.

Luumäellä sijaitsee linjan ydin. Salpalinjaan voi tutustua valtatie 6:n varrella Kivijärven Helmen (entinen Luumäen Motelli) itäpuolella, jossa on levähdyspaikka. Tien molemmin puolin sijaitsevat betoniset ase- ja majoituskorsut. Tien eteläpuolella on panssarikaivantoeste estekivineen. Alueella on huomattava määrä linnoitteita.

Levähdyspaikalla ja linnoitteiden luona on asemasta kertovia opasteita. Puolustusaseman mittavuudesta ja rakentamisen vaatimasta työmäärästä saa kuitenkin aidon käsityksen vasta maastossa.

Kivijärven ja Suur-Urpalonjärven tulvitussuunnitelma

Talvisodan jälkeen kesällä 1940 rakennettiin nykyisen valtatie 6:n alitse kaksiputkinen viemäri, jonka kautta Kivijärven vettä olisi voitu juoksuttaa etelämpänä sijaitsevaan Suur-Urpalonjärveen. Paikka on jonkin verran Salpalinjan pääaseman itäpuolella.

Nostamalla Suur-Urpalonjärven vettä 0,5 m keskikorkeudestaan se olisi muodostanut Junttolan puolustusasemaa suojaavan esteen. Rauta-tien pohjoispuolisille pelloille ja Urpalonjoen varsille vesi olisi saatu leviämään avaamalla viemäri ja sulkemalla Multialan ja Orkkolan padot. Myllylammen padolla olisi voitu sulkea Urpalonjärven kaakkoinen lasku-uoma. Koko tulvitusjärjestelmän kannalta keskeisin oli Kivijärven pato. Juoksuttamalla vettä 5 kuutiometriä sekunnissa tulvitus olisi saavuttanut täyden tehonsa viikossa. Enimmillään vettä olisi voitu juoksuttaa 8 kuutiometriä sekunnissa. Pato on kolme settinen ja kahdessa setissä alkuperäiset settipalkit on korvattu betonivalulla.

Kesällä 1944 järjestelmää kokeiltiin viiden päivän ajan. Pato suljettiin uoman syöpymisen vuoksi.

Hamina-Taavetti-linjan varustuksia

Syksystä 1940 lähtien Salpalinjaan pyrittiin saamaan operatiivista syvyyttä rakentamalla Taavetin päässä kivi- ja kaivantoesteitä. Kestolaitteiden osalta työt jäivät pahasti kesken. Taavettiin ehdittiin rakentaa yksi majoituskorsu ja Haminaan viisi laitetta. Hamina-Taavetti-linjalta kuljetettiin jatkosodan aikana noin 40 000 estekiveä VT-asemaan.

Linjan linnoitteita on valtatie 6:n ja rautatien tuntumassa Taavetin länsipuolella. Valtatien kohdalla ei ole liittymää, mutta paikalle pääsee Taavetista ajamalla Kauppakatua Haminan suuntaan, kääntymällä radan alikulun jälkeen oikealle Urovuorentielle, josta alkava reitti vie kohteeseen.