Vapaussodan viimeisen taistelun muistomerkki

Paikka maastokartalla

Google maps ajo-ohjeet

Suomen sisällisota eli vapaussota käytiin 27.1.–15.5.1918 heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Venäjällä tapahtuneet poliittiset muutokset, tsaarinvallan kaatuminen ja maailmansota mahdollistivat Suomen itsenäistymisen edellisen vuoden lopulla. Epävakaa tilanne aiheutti kuitenkin poliittisen ja sotilaallisen kriisin, joka johti sotaan tammikuussa 1918. Punaisten joukot hallitsivat Etelä-Suomea, valkoisten pohjoisempaa Suomea. Sodan ratkaisutaistelut käytiin maalis-huhtikuussa 1918. Tällöin valkoisten joukot valtasivat Etelä-Suomen isot kaupungit yhdessä saksalaisten kanssa. Sota vaati yli 37 000 ihmishenkeä, joista vain osa kuoli rintamalla, osa kuoli muissa väkivaltaisuuksissa ja osa vankileireillä.

Luumäellä kerrotaan käydyn vapaussodan ensimmäisiin ja viimeisiin kuuluneet taistelut. Ensimmäinen kahakka käytiin ennen sisällissodan varsinaista käynnistymistä jo tammikuun 21. päivänä. Luumäen valkoiset olivat muutamaa päivää aiemmin kaapanneet punaisten asekuljetuksen ja saaneet saaliiksi noin 70 kivääriä ja 10 000 patruuna. Lappeenrannasta lähti yli kahdensadan miehen punakaarti junalla Taavettiin hankkimaan aseita takaisin. Syntyneissä kahakoissa kuoli yksi henkilö molemmin puolin laukausten vaihdossa. Tilanne päättyi punaisten vetäytymiseen, kun huhu tuhansien valkoisten lähestymisestä kantautui punaisten korviin. Valkoisten kaatunut oli jääkäri Lauri Pelkonen ja hänelle on pystytetty muistomerkki Marttilantien varteen tapahtumapaikalle.

Helmikuun puoleen väliin mennessä oli koko pitäjä punaisten vallassa. Heidän päätehtävä oli junaradan liikenteen turvaaminen ja alue pysyi tärkeänä rintamantakaisena huoltoalueena. Satunnaisia kahakoita syntyi, kun rintamalle valkoisten puolelle menijät kulkivat Luumäen läpi tai rautatiekuljetuksia yritettiin sabotoida. Vasta huhtikuussa tilanne muuttui, kun valkoisten hyökkäys kohti Viipuria alkoi.

Vapaussodan viimeisiin kuulunut taistelu käytiin valkoisten ja punaisten välillä Kiurulan kankaalla 1. toukokuuta 1918. Viipurin valtauksen alkaessa olivat punaisten rintamat jo osin hajallaan ja he lähtivät Etelä-Karjalan länsiosassa perääntymään kohti Kymenlaaksoa. Pulsan aseman menetys sai punaiset luopumaan Luumäen asemasta ja siirtymään länteen kirkon seutuville. Taistelut jäivät hetkeksi paikalleen. Valkoisten tykit ampuivat Kangasvarren nuoriseuran talolta ja punaiset kirkonmäen suunnalta kahden päivän ajan, kunnes punaisten tykkiasemien sijainti paljastui ja tilanne ratkesi punaisten peräytymiseen. Kahakointi jatkui vielä Taavetin suunnalle seuraavana päivänä.

Viimeisen taistelun paikalle pystytti Luumäen suojeluskunta muistomerkin 1930-luvulla. Muistomerkki on aivan Itsenäisyydentien varrella Kiurulan kankaalla. Vapaussodan valkoisten hautamuistomerkki sijaitsee Luumäen kirkonmäellä. Vakaumuksensa vuoksi kuolleiden punaisten hautamuistomerkki on Taavetin hautausmaalla.